{"id":73,"date":"2023-10-15T21:32:20","date_gmt":"2023-10-15T18:32:20","guid":{"rendered":"http:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73"},"modified":"2023-10-25T20:16:24","modified_gmt":"2023-10-25T17:16:24","slug":"pieni-ja-hento-ote-kosketuksen-merkitys-varhaislapsuudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73","title":{"rendered":"Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa"},"content":{"rendered":"\n\n\n

Tampereen yliopiston professori Taina Kinnunen tutki suomalaista kosketuskulttuuria teoksessaan Vahvat
yksin, heikot sylityksin (2013). Suomalaisessa kulttuurissa toisiin ihmisiin turvautumista on pidetty
heikkoutena. Ihmiset kokevat saman hellyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4n eri tavalla. Tuntoaisti on kuitenkin t\u00e4rkein aistimme.
Se kehittyy ihmisalkiossa ensimm\u00e4isen\u00e4 ja sammuu viimeisen\u00e4. Pienen lapsen ja hyvin sairaan vanhuksen
kanssa voi kommunikoida kosketuksella. Perustavat elintoiminnot eiv\u00e4t kehity
normaalisti ilman kosketusta. Kosketuksella on yhteys oksitosiinij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja muihin hyv\u00e4n olon
hormonien v\u00e4litysj\u00e4rjestelmiin. Lapsuutemme kosketuskulttuuri kaivautuu l\u00e4hes
aina esiin. On merkityksellist\u00e4, millaisen kiintymyssuhteen vanhemmat ovat muodostaneet vauvaansa.
Psykologiassa lapsen niukasti hellyytt\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 suhdetta vanhempaan kutsutaan turvattomaksi
kiiintymyssuhteeksi. Lapsuuden kokemukset voivat traumatisoida loppuel\u00e4m\u00e4\u00e4. Traumat ovat voineet
synty\u00e4 toistuvasta v\u00e4kivallasta tai laiminly\u00f6nnist\u00e4. On kuitenkin lohdullista tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki
mahdollisuudet ovat my\u00f6s toipumiselle. Siihen tarvitsemme toista ihmist\u00e4. Toista ihmist\u00e4, joka osaa
l\u00e4hesty\u00e4 sopivassa suhteessa. Antropologi Kinnunen tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 puhuu. Kinnunen kertoo, ettei h\u00e4nt\u00e4
lapsena haliteltu tai sylitelty. H\u00e4n kertoo olevansa herkk\u00e4 kuumalle ja kylm\u00e4lle. Iho kipeytyy karheasta ja
koukuttuu pehme\u00e4\u00e4n.
Pieni ja hento ote – Ihmisest\u00e4 kiinni, laulaa Dave Lindholm. Sanat ovat syv\u00e4t. Ihmisten v\u00e4lisess\u00e4
kosketuksessa tulee aina menn\u00e4 toisen ihmisen ehdoilla. Kuntouttavassa yhteyden luomisessa ja
kosketuksessa liikutaan herk\u00e4ss\u00e4 ja parantavassa vuorovaikutuksessa. Hoivaajalta vaaditaan tarkkaa
sensitiivisyyden taitoa. Kiintymyssuhteessa haavoittuneen ihmisen parantava voima on hyv\u00e4ksynn\u00e4ss\u00e4 ja
yhteyden tavoittamisessa. Joskus t\u00e4t\u00e4 yhteytt\u00e4 tuntuu olevan loputtoman vaikea tavoittaa. On kuitenkin
niin, ett\u00e4 seitin ohutkin yhteys riitt\u00e4\u00e4 tai se koskettava tuuli kuten Dave Lindholm ilmaisee.
Mit\u00e4 kosketus meille kertoo? Jotkut kokevat kosketuksen ep\u00e4mukavana asiana, varsinkin vieraan tai
et\u00e4\u00e4mm\u00e4n ihmisen. Ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 meille on omat reviirimme eik\u00e4 liian l\u00e4helle ole hyv\u00e4 tulla.
Kosketukseen kuitenkin my\u00f6s opitaan. Lapselle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kohtaamme h\u00e4net ja hyv\u00e4ksymme h\u00e4net.
Puhumme vaikeista asioista tai joudumme sanomaan jotain mist\u00e4 lapsi ei pid\u00e4, sen voi tehd\u00e4 monella
tavalla. Asetumme lapsen tasolle, jolloin puhe ei tule ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in, voimme my\u00f6s koskettaa eli kertoa ett\u00e4
olemme l\u00e4sn\u00e4. Joskus voi olla vaikea olla l\u00e4sn\u00e4 keskustelussa. Kiire ja monet h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4t vaikuttavat lapsen
ja aikuisen v\u00e4liseen vuorovaikutukseen. Kun hell\u00e4sti kosketamme toista, olemme l\u00e4hell\u00e4, juuri siin\u00e4.
My\u00f6nteisell\u00e4 kosketuksella on hyvi\u00e4 vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin, se kertoo, ett\u00e4 meist\u00e4
v\u00e4litet\u00e4\u00e4n ja meid\u00e4t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n. My\u00f6nteisell\u00e4 kosketuksella on my\u00f6s rentouttava ja rauhoittava vaikutus.
Ensi kerralla, kun haluamme viesti\u00e4 v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4mme t\u00e4rke\u00e4lle henkil\u00f6lle, voisimme kokeilla kosketuksen
voimaa. Muistamme ottaa lapsen l\u00e4helle, halata ja kertoa kuinka t\u00e4rke\u00e4 ja upea h\u00e4n on. T\u00e4m\u00e4 on entist\u00e4kin
t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 koronapandemian aikana varhaislapsuutensa ensimm\u00e4iset vuodet kokeneille lapsille.
Blogin kirjoittivat lastensuojelun monitoimiammattilaiset Suvi Koski ja Johanna Santanen. Yhteyden
tavoittaminen on mielest\u00e4mme \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6muoto. vaikka Davea kuunnellen \ufffd\ufffd Pieni ja hento
ote \u2013 siin\u00e4 kaikki\u00a0https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=p5Rj2Y0rFUo<\/a>
Kirjoitus p\u00e4ivitetty 1.10.2023
L\u00e4hteet:
Kinnunen Taina (2013) Vahvat yksin, heikot sylityksin: otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista. Kirjapaja.
https:\/\/www.kodinkuvalehti.fi\/artikkeli\/voi_hyvin\/terveys\/halauksen_puute_tekee_ihmisesta_sairaan<\/a><\/p>\n\n\n\n

Saraste Heini (2016) Kosketuksen puute tuntuu yh\u00e4. Hyv\u00e4 terveys 2016.
https:\/\/www.hyvaterveys.fi\/artikkeli\/mieli\/kosketuksen_puute_tuntuu_yha<\/a>
Tuovinen Sanna (2014) Satuhieronta. WSOY<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tampereen yliopiston professori Taina Kinnunen tutki suomalaista kosketuskulttuuria teoksessaan Vahvatyksin, heikot sylityksin (2013). Suomalaisessa kulttuurissa toisiin ihmisiin turvautumista on pidettyheikkoutena. Ihmiset kokevat saman hellyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4n eri tavalla. Tuntoaisti on kuitenkin t\u00e4rkein aistimme.Se kehittyy ihmisalkiossa ensimm\u00e4isen\u00e4 ja sammuu viimeisen\u00e4. Pienen lapsen ja hyvin sairaan vanhuksenkanssa voi kommunikoida kosketuksella. Perustavat elintoiminnot eiv\u00e4t kehitynormaalisti ilman kosketusta. Kosketuksella on… Jatka lukemista Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[7,8],"class_list":["post-73","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-kosketuksen-merkitys","tag-varhaislapsuus","entry"],"yoast_head":"\nPieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa - Johanna Santanen Tm:i<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa - Johanna Santanen Tm:i\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Tampereen yliopiston professori Taina Kinnunen tutki suomalaista kosketuskulttuuria teoksessaan Vahvatyksin, heikot sylityksin (2013). Suomalaisessa kulttuurissa toisiin ihmisiin turvautumista on pidettyheikkoutena. Ihmiset kokevat saman hellyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4n eri tavalla. Tuntoaisti on kuitenkin t\u00e4rkein aistimme.Se kehittyy ihmisalkiossa ensimm\u00e4isen\u00e4 ja sammuu viimeisen\u00e4. Pienen lapsen ja hyvin sairaan vanhuksenkanssa voi kommunikoida kosketuksella. Perustavat elintoiminnot eiv\u00e4t kehitynormaalisti ilman kosketusta. Kosketuksella on… Jatka lukemista Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Johanna Santanen Tm:i\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-10-15T18:32:20+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-10-25T17:16:24+00:00\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"admin\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"admin\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"3 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73\",\"url\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73\",\"name\":\"Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa - Johanna Santanen Tm:i\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2023-10-15T18:32:20+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-25T17:16:24+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/#\/schema\/person\/ceb7160c02ecddb04bcc31f0083f7ae6\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/\",\"name\":\"Johanna Santanen Tm:i\",\"description\":\"Vuorovaikutuspalvelut Johanna Santanen\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/#\/schema\/person\/ceb7160c02ecddb04bcc31f0083f7ae6\",\"name\":\"admin\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/697f8bb3b6911f98fa32c719ed185702e52b05a9571be7c68f552a99934cef81?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/697f8bb3b6911f98fa32c719ed185702e52b05a9571be7c68f552a99934cef81?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"admin\"},\"url\":\"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?author=1\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa - Johanna Santanen Tm:i","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa - Johanna Santanen Tm:i","og_description":"Tampereen yliopiston professori Taina Kinnunen tutki suomalaista kosketuskulttuuria teoksessaan Vahvatyksin, heikot sylityksin (2013). Suomalaisessa kulttuurissa toisiin ihmisiin turvautumista on pidettyheikkoutena. Ihmiset kokevat saman hellyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4n eri tavalla. Tuntoaisti on kuitenkin t\u00e4rkein aistimme.Se kehittyy ihmisalkiossa ensimm\u00e4isen\u00e4 ja sammuu viimeisen\u00e4. Pienen lapsen ja hyvin sairaan vanhuksenkanssa voi kommunikoida kosketuksella. Perustavat elintoiminnot eiv\u00e4t kehitynormaalisti ilman kosketusta. Kosketuksella on… Jatka lukemista Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa","og_url":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73","og_site_name":"Johanna Santanen Tm:i","article_published_time":"2023-10-15T18:32:20+00:00","article_modified_time":"2023-10-25T17:16:24+00:00","author":"admin","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"admin","Arvioitu lukuaika":"3 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73","url":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73","name":"Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa - Johanna Santanen Tm:i","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/#website"},"datePublished":"2023-10-15T18:32:20+00:00","dateModified":"2023-10-25T17:16:24+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/#\/schema\/person\/ceb7160c02ecddb04bcc31f0083f7ae6"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?p=73#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Pieni ja hento ote \u2013 Kosketuksen merkitys varhaislapsuudessa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/#website","url":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/","name":"Johanna Santanen Tm:i","description":"Vuorovaikutuspalvelut Johanna Santanen","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/#\/schema\/person\/ceb7160c02ecddb04bcc31f0083f7ae6","name":"admin","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/697f8bb3b6911f98fa32c719ed185702e52b05a9571be7c68f552a99934cef81?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/697f8bb3b6911f98fa32c719ed185702e52b05a9571be7c68f552a99934cef81?s=96&d=mm&r=g","caption":"admin"},"url":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/?author=1"}]}},"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/73","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=73"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":229,"href":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions\/229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=73"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=73"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.johannasantanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=73"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}